Ovatko kissani kavereita?
Se, että kissat asuvat samassa taloudessa, ei vielä tee kissoista kavereita. Kissoilla ei ole laumaa, eikä kissa ole laumaeläin, vaan kissoista puhutaan sosiaalisena ryhmänä. Kissojen sosiaalisuudesta löydät enemmän tietoa Kissan sosiaalisuus - postauksesta.
Samassa taloudessa asuvat kissat eivät siis automaattisesti ole samaa sosiaalista ryhmää.
Kissojen sosiaaliset suhteet voivat olla monimutkaisia ja niihin vaikuttaa moni asia. Kissoilla voi myös olla eritasoisia kaveruussuhteita, eri kissayksilöiden kesken.
Mistä sitten voidaan tunnistaa ovatko kissat kavereita keskenään vai onko kissojen elo yhdessä, lähinnä toisen yksilön sietämistä?
Hyvillä kissakavereilla leikkiminen on tasapuolista ja vastavuoroista, eikä leikkimiseen kuulu korostettua ääntelyä (sähinää, murinaa). Leikkiminen ei ole tasapuolista, mikäli yhtä kissaa aina toistuvasti jahdataan, tai jos toinen kissa ei anna leikin loppua. Tälläisiin tilanteisiin tulisi aina ihmisen puuttua, koska tilanne voi olla hyvin stressaava jahdatulle kissalle. Muita merkkejä siitä, että kyse EI ole leikkimisestä on intensiivinen tuijotus, karvojen nostaminen pystyyn, korvien asento luimussa tai taaksepäin suunnattuna, sekä hännän iso, reipas heiluttelu puolelta toiselle. Kissoilla, jotka eivät leiki voi myös nähdä "huoli lipaisua" eli nopean nenänpään lipaisun. Mikäli kissat ovat myös hyvin kaukana toisistaan ja sitten hyökkäilevät toistensa kimppuun, kyse tuskin on enää leikistä. Leikissä kissat painivat yleensä lähellä toisiaan ja vaihtelevat painiessa asentoa siitä, kumpi on alla ja kumpi päällä. Leikkiessä ei myöskään kuulu lähteä tupottain karvaa.
Aikuisilla kissoilla hyvin alkanut leikkihetki, voi myös eskaloitua (tämä on itseasiassa suhteellisen yleistä). Tällöin ihmisen olisi hyvä olla hereillä ja leikin muuttuessa liian rajuksi, kiinnittää kissojen huomio toisaalle.
Muita merkkejä siitä, että kissojen keskinäinen leikkihetki ei välttämättä ollutkaan leikkiä ovat; intensiivinen peseytyminen suoraan leikin päätyttyä/tai kesken leikin, itsensä äkillinen rapsuttaminen, huulten nuoleminen, sekä pään ravistelu. Nämä kaikki ovat kissojen sijaiskäytöksiä, jotka ovat yhdistetty stressaavaan tilanteeseen ja tapahtuvat joko kesken stressaavan tilanteen tai heti sen jälkeen.
Mistä kissakaverit sitten tunnistaa?
-> Kissat lähestyvät toisiaan hännät rennosti pystyssä.
-> Kissat kurnuttelevat toisilleen (purr kurr-ääntely).
-> Tervehtivät toisiaan nenätysten, nuuskuttelevat toistensa neniä.
-> Kissat pesevät toisiaan tai voivat tulla kissakaverin viereen pestäväksi.
-> Voivat nukkua vierekkäin.
-> Kissat voivat leikkiä yhdessä.
-> Kissat puskevat toisiaan.
-> Kissa voi kierähtää selälleen, kun toinen kissa lähestyy. Tämä voi olla ystävällinen kutsu toiselle kissalle lähestyä tai kutsu leikkiin.
-> Vaikka syöminen ei olekaan kissalle sosiaalinen tapahtuma, läheiset kissakaverit voivat haluta syödä vierekkäin. Tämä kuitenkin on hyvin yksilöllistä ja kissoille tulisi aina tarjota mahdollisuus syödä jossain muualla, kuin toisen kissan kyljessä kiinni. Hyvätkin kissaystävät voivat siis valita syödä erikseen.
Mikäli kissat eivät tee mitään näistä toisilleen, kissat eivät kuulu samaan sosiaalisen ryhmään. Tällöin kissojen yhteiselo pohjautuu enemmän toisen sietämiselle ja mahdollisesti välttelylle.
Asioita, joihin kannattaakin kiinnittää huomiota ovat esimerkiksi; väistävätkö kissat aina toisiaan? Kissa Y hyppää sohvalle, niin kissa X poistuu. Nukkuvatko kissat aina kaukana toisistaan? Välttelevätkö kissat hereillä ollessaan toisiaan? Onko kissoilla "omat tilat", joissa viettävät mieluiten aikaa (versus olisivat yhteisessä tilassa)? Jahtaako joku kissa toistuvasti toista? Onko kissojen kesken sähinää, suhinaa, murinaa tms? Meneekö kissojen leikki jatkuvasti yli? Uskaltavatko kaikki talouden kissat liikkua asunnossa, ilman pelkoa toisen kissan häiriköinnistä?
Mikäli taloudessa on useita kissoja, on mahdollista, että taloudessa on myös useampi sosiaalinen ryhmä.
Kissojen suhteisiin voidaan onneksi vaikuttaa monella tapaa. Se, että kissoilla on nyt huonot välit, ei tarkoita, että ne tulisivat aina olemaan. Kissoja ei kuitenkaan voi jättää keskenään "selvittämään" välejään, vaan ihmisen tulee ottaa asiasta koppia.
Mikäli kissojen keskinäisissä suhteissa on haastetta, suosittelen aina ottamaan yhteyttä kissoihin erikoistuneeseen eläintenkouluttajaan, jonka kanssa asiaa voidaan lähteä purkamaan.
Lähteet:
Common feline problem behaviors: Aggression in multi-cat households
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30810091/
An ethological analysis of close-contact inter-cat interactions determining if cats are playing, fighting, or something in between
https://www.nature.com/articles/s41598-022-26121-1
Are These Cats Playing? A Closer Look at Social Play in Cats and Proposal for a Psychobiological Approach and Standard Terminology
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34368287/
Kissan kieli: Eleet - Johanna Lankila ELL, ISFM AdvCertFB
https://kissansilmin.com/2018/04/21/kissojen-elekieli/
Post-conflict stress-response in confined group-living cats (Felis silvestris catus)
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0168159198001476
Keeping Cats Together: Potential Welfare Implications of Multi-Cat Households
https://www.vin.com/apputil/content/defaultadv1.aspx?id=7259395&pid=14365
Intercat Aggression: Restoring Harmony in the Home: A Guide for Practitioners
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0195561614000084?via%3Dihub
Are multi-cat homes more stressful? A critical review of the evidence associated with cat group size and wellbeing
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8807997/
CATastrophic myths part 1: Common misconceptions about the social behavior of domestic cats and implications for their health, welfare, and management
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1090023323000795
Ovatko kissani ystäviä keskenään? - Johanna Lankila ELL, ISFM AdvCertFB
https://kissansilmin.com/2021/11/07/ovatko-kissani-ystavia-keskenaan/
Kissan tilantarve - Johanna Lankila ELL, ISFM AdvCertFB