Kissan sosiaalisuus

Millaista on kissan sosiaalinen elämä?

Kissa ei ole laumaeläin, vaan osittain sosiaalinen eläinlaji. Tämä tarkoittaa sitä, että kissa voi kiintyä hyvinkin syvästi lähisukulaisiinsa, sekä ihmiseen. Kaksi läheistä naaraskissaa voivat esimerkiksi imettää ja hoitaa ristiin pentujaan. 

Se miten kissa tulee toimeen toisten kissojen kanssa vaikuttaa moni asia, kuten esimerkiksi geenit, tarjolla olevat resurssit ja pentuajan sosiaalistuminen. Monesti esimerkiksi populaatiokissat ovat hyvinkin kissasosiaalisia. Myös kaksi toisilleen vierasta kissaa voivat tulla hyviksi ystäviksi, mutta tämä yleensä vaatii sen, että resursseja on tarpeeksi, tutustuttaminen tehdään rauhassa ja oikeaoppisesti, sekä kissojen keskinäiset kemiat kohtaavat. 

Ihmisen asutuksen liepeille elelevät, kodittomat kissat siis voivat elää, ja usein myös elävätkin, sosiaalisissa yhteisöissä/ryhmissä. Yhteisöt koostuvat läheisesti sukua olevista naaraista ja näiden pennuista. Myös urokset voivat olla sosiaalisia ja osallistua pentujen hoitoon, mutta niiden reviiri on paljon laajempi. Urokset voivat elää useamman yhteisön alueella ja käyvät vierailemassa eri naaraiden luona. Resurssien puute voi tosin aiheuttaa sen, että hyvin pienelle alueelle pakkautuu paljon kissoja, jolloin ongelmia syntyy mm: sisäsiitoksen kautta.

Kissojen kyky elää sosiaalisissa ryhmissä on evoluution kannalta suhteellisen uusi kehitys, mikä tarkoittaa sitä, että kissojen keskinäiseksi kommunikaatioksi tarkoitettu visuaalinen ja äänellinen kommunikaation käyttäytymisvalikoima on rajallinen. Erityisesti kissoilta puuttuu rauhoittavia ja konflikteja vähentäviä elekielen signaaleja. Tämä ei siis silti tietenkään tarkoita, etteikö kissoilla olisi elekieltä. Kissojen elekieli on usein hyvin hienovaraista ja ihmisiltä helposti jää huomaamatta muutokset esimerkiksi naaman, korvien ja viiksien asennossa.

Kissoilla isossa roolissa on hajuviestintä, ja hajuviestinnällä vieraat kissat pyrkivätkin esimerkiksi välttelemään toisiaan mikäli liikkuvat osittain samoilla alueilla. Toisilleen tuntemattomille kissoille ei siis ole normaalia olla lähikontaktissa (paitsi tietenkin lisääntyessä). Vieras kissa ei myöskään koskaan, vain marssi toisen kissan ydinreviirille.

Tämän takia toisilleen tuntemattomien kissojen oikeaoppisessa tutustuttamisessa, hajujen vaihdolla ja asteittain totuttamisella on todella merkittävä rooli.

Tuntemattomat kissat pyrkivätkin lähtökohtaisesti välttämään toisiaan ja kissan sosiaaliseen ryhmään liittyminen on pitkä ja hidas prosessi. Kissan sosiaalisiin ryhmiin lähinnä synnytään ja hyvin harvoin liitytään. Tämän vuoksi tutustuttaminenkin tulisi tehdä aina rauhassa ja asteittain. Liian nopealla tutustuttamisella, voidaan jopa pilata kissojen välit lopullisesti.

Vaikka niin monesti somen keskustelupalstoilla tätä puidaan, niin kissojen sosiaalisissa ryhmissä ei ole hierarkiaa tai "alfaa", eikä kissa koskaan yritä dominoida toista kissaa.

Kissa ei myöskään yritä näyttää uudelle kissalle "kaapin paikkaa" tai osoittaa kuka täällä on "pomo". Niin sanottu "dominoiminen" ja "pomottaminen" jota ihmiset usein väittävät näkevänsä voi johtua hyvin monista eri syistä, kuten esimerkiksi puutteellisesta lajityypillisten tarpeiden täyttymisestä, liian nopeasta tai riittämättömästä tutustuttamisesta, riittämättömistä resursseista kissojen kesken, turhautumisesta, muuttuneesta terveydentilasta (eli mahdollisesta piilevästä kivusta) ja/tai stressistä.

On hyvä ymmärtää, että kissan sosiaalisuuden tarve onkin hyvin yksilöllinen ja vaihteleva, ja tähän vaikuttaa hyvin moni eri osa-alue. Me emme siis voi sanoa yksinkertaisesti, että kaikki kissat a) ovat yksineläjiä tai b) kaikki kissat tarvitsevat kissakaverin. 

Se tarvitseeko, tai kaipaako kissa kissakaveria on monitahoinen kysymys, jonka vastaus riippuu aina tilanteen kokonaiskuvasta.

Lähteet:

Kissojen sosiaalinen elämä - Lemmikkimessut Helsinki 20.04.2024

Kissojen sosiaalinen elämä - Lemmikkimessut Helsinki 20.4.2024 (youtube.com)

CATastrophic myths part 1: Common misconceptions about the social behavior of domestic cats and implications for their health, welfare, and management

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1090023323000795

Keeping Cats Together: Potential Welfare Implications of Multi-Cat Households

https://www.vin.com/apputil/content/defaultadv1.aspx?id=7259395&pid=14365

Post-conflict stress-response in confined group-living cats (Felis silvestris catus)

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0168159198001476

Common feline problem behaviors: Aggression in multi-cat households

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30810091/

Ovatko kissani ystäviä keskenään? - Johanna Lankila ELL, ISFM AdvCertFB

https://kissansilmin.com/2021/11/07/ovatko-kissani-ystavia-keskenaan/

Kissan tilantarve - Johanna Lankila ELL, ISFM AdvCertFB

https://kissansilmin.com/2020/02/24/kissan-tilantarve/