Kissan kipu ja sen tunnistaminen

08.09.2024

Kissoja valitettavasti edelleen saatetaan mainostaa "halpana ja helppona"- lemmikkinä, jota ei oikeastaan tarvitse ikinä käyttää eläinlääkärissä. Kissat ovat erittäin suosittuja lemmikkieläimiä, ja tällä hetkellä suomessa on tilastojen mukaan noin 600 000 kissaa. Tämä ei valitettavasti näy eläinlääkärikäynneissä. Vuonna 2022 eläinlääkäriasemien verkosto Evidensia kertoi, että sillä vain 18% kaikista käynneistä oli kissojen.

Tämä ei valitettavasti johdu siitä, etteivätkö kissat sairastaisi tai kärsisi kivuista. Kissojen kipua voi olla ammattilaistenkin hyvin vaikea tunnistaa ja valitettavasti omistajilta voi herkästi jäädä huomaamatta kissojen hienovaraiset käytöksen muutokset.

Klinikalla kroonisen kivun tunnistaminen kissalla voi olla myös erityisen haastavaa, sillä kissoilla yleisin oire kivusta ovat nimenomaan käytösmuutokset. Pelkästään ulkoisen tutkimuksen perusteella, on lähes mahdotonta sanoa, kärsiikö kissa esimerkiksi nivelrikosta.

Tässä postauksessa en tule syventymään vielä kissojen terveydenhuoltoon, mutta sanomattakin on selvää, että jokainen kissa ansaitsee päästä säännöllisesti eläinlääkäriin.

Kissat eivät osaa puhua ja sanoittaa kokemaansa kipua. Sen takia on erityisen tärkeää, että omistaja tunnistaisi mahdolliset käyttäytymisen muutokset, jotka voisivat liittyä kipuun ja epämukavuuteen.

Mitä sitten on kipu?

Kivun tunne syntyy aivoissa ja IASP:n (International Association for the Study of Pain) tuoreen määritelmän mukaan:

"Kipu on kudoksen vaurioitumiseen tai vaurioitumisen uhkaan liittyvä epämiellyttävä aistimus ja tunne-elämys tai tällaista muistuttava kokemus."

Kipua voidaan luokitella sen keston ja mekanismin mukaan.

On myös hyvä muistaa, että kissa ei totu kipuun. Kipua tulee aina hoitaa ja kipulääkityksen tulee olla riittävä, sillä hoitamaton kipu tuottaa stressiä ja vaikuttaa eläimen hyvinvointiin, sekä elämänlaatuun. Hoitamaton kipu voi johtaa esimerkiksi kivulle herkistymiseen, jossa eläin kokee kivun voimakkaampana kuin sen kuuluisi olla.

Kipua voidaan hoitaa (kivun syystä riippuen) esimerkiksi tulehduskipulääkkeillä, opioideilla, sekä lääkkeillä jotka vaikuttavat kivun aistimiseen keskushermostossa (esim: Gabapentiini). Kivun kokonaisvaltaiseen hoitoon voi kuulua kipulääkkeiden lisäksi myös kotiympäristön muokkaus, fysioterapia, lisäravinteet (Omega 3- rasvahapot) hieronta, lämpöhoidot tai laserterapia.

Alla oleva taulukko on ihmispuolelta, mutta antaa kuvan siitä kuinka paljon erilaisia kiputyyppejä voi olla.

Mistä tunnistaa kissan kipu?

Kuten on jo todettu, kissan kipua voi olla hyvin haastavaa tunnistaa. Käytösmuutokset liittyen krooniseen kipuun, ovat usein hyvin hienovaraisia ja kissat harvemmin esimerkiksi ontuvat. Alle olen listannut joitain yleisimpiä käytösmuutoksia, jotka voivat liittyä kipuun tai epämukavuuteen. Huomioithan, että kaikista käytösmuutoksista tulisi aina kertoa eläinlääkärille.

Muuttunut käytös liittyen kiipeilyyn, raapimiseen ja hyppimiseen. Kissa saattaa lopettaa kokonaan pitkänä venyttelyn, miettii tai harkitsee pöydälle hyppäämistä, välttelee rappusia (ylös ja/tai alas menoa), muutokset kiipeilemisessä (varoo/harkitsee ylös ja/tai alastuloa).
Muutokset leikkimisessä. Leikkiminen ei enää kiinnosta tai se vähentyy selkeästi.
Muutokset peseytymisessä. Kissa ei enää välttämättä pese esimerkiksi alaselkää, koska taipuminen sattuu. Turkki saattaa tällöin mennä likaisen näköiseksi tai "laatoittua". Kissa saattaa myös pestä itseään jäykän näköisesti tai vastavuoroisesti pesee itseään liiallisesti, joka voi aiheuttaa jopa kaljuja kohtia.
Kissa ei vedä kynsiään sisään tai omistajasta tuntuu, että kynnet koko ajan rapisevat lattiaan (vaikka kynnet eivät olisikaan erityisen pitkät).
Muutokset sosiaalisuudessa. Kissa saattaa alkaa käyttäytyä muita kissoja ja/tai ihmisiä kohtaan välttelevästi tai jopa aggressiivisesti. Saattaa myös vetäytyä pois seurasta useammin tai alkaa viettämään enemmän aikaa yksinään.
Muutokset hiekkalaatikolla. Kaikki käytösmuutokset tai epänormaali hiekkalaatikko käyttäytyminen tulee aina huomioida. Kissa saattaa alkaa virtsata lavuaariin tai suihkun lattialle, saattaa käydä laatikolla epätavallisissa asennoissa tai saattaa ulostaa vääriin paikkoihin.
Muutokset asennoissa ja lepopaikoissa. Kissa saattaa kyyhöttää etujalkojensa varassa, saattaa nukkua yksipuolisesti (aina esimerkiksi oikealla kyljellä), ei enää käytä jotain tiettyä nukkumapaikkaa, koska sinne pääseminen saattaa aiheuttaa kipua. Kissa saattaa myös esimerkiksi toistuvasti istua "hassuissa" asennoissa, joiden takana onkin itseasiassa kipua tai epämukavuutta, jota kissa yrittää helpottaa.

Mikäli kissa ei saa virtsattua, kissa ei syö, kissa on erityisen vaisu, vaikuttaa akuutisti kipeältä tai esimerkiksi oksentaa/ripuloi rajusti, otathan HETI yhteyttä eläinlääkäriisi. Kissa ei kestä paastoa ja syömättömyys nostaa merkittävästi hepaattisen lipidoosin riskiä.

Kissan sairauksista ja kivusta

Kissallakin on erilaisia sairauksia ja kiputiloja, eivätkä ne ole niin harvinaisia kuin ennen on luultu. Kissalla voi olla esimerkiksi nivelkipua, hammaskipua, sisäelinperäistä kipua tai hermostollista kipua.

Kissoilla voi olla hengitystiesairauksia (kuten astmaa), kasvainsairauksia, sydän ja verenkiertoelimistön sairauksia, virtsatiesairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia (nivelrikko, lonkkadysplasia) ja ihosairauksia.

Vanhuus ei ole itsessään sairaus, mutta kissan ikääntyessä nousee alttius sairastua esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnalle, nivelrikolle ja kilpirauhasen liikatoiminnalle.

Kilpirauhasen liikatoimintaan arvioidaan sairastuvan noin 10% seniori kissoista, munuaisten vajaatoimintaan jopa 80% kissoista ja nivelrikosta on tutkittu, että jopa yli 90% yli 12- vuotiaista kissoista kärsisi sitä. Kissan nivelrikkoa voi olla haastava huomata, sillä kissat hyvin harvoin ontuvat. Eniten nivelrikkoa kissoilla on lonkissa, sekä kyynernivelissä.

Käytösmuutoksia ei tulisi ikinä laittaa pelkästään iän piikkiin, sillä seniori kissankin tulisi olla aktiivinen liikkuja, kiinnostunut ympäristöstään ja tehdä muutakin kuin nukkua.

Hoitotasapainossa oleva sairaus ei myöskään ole este anestesialle, eikä ikä ole syy jättää eläintä hoitamatta. Elämän laadun tulisi pysyä hyvänä myös eläimen vanhetessa.

Todella yleisiä ongelmia kissoilla ovat myös erilaiset haasteet suussa ja hampaissa. On arvioitu, että ientulehdusta olisi jopa 70-80% kissoista ja parodontiittia jopa 90%. Myös hammassyöpymä on hyvin yleinen ongelma ja sitä arvioidaan olevan 28,5-67% kissoista. Hoitamattomana esimerkiksi parodontiitista voi levitä tulehdus leukaluuhun ja aiheuttaa pahimmillaan jopa leukaluun murtumisen.

Kissat eivät oireile suukipua lopettamalla syömistä. Kissa saattaa syödä jopa murtuneella leualla, joten se, että kissa syö, ei kerro suun terveydellisesti tilanteesta mitään. Mikäli kissa alkaa oireilla suutaan syömättömyydellä, on tilanne jo usein erittäin akuutti.

Tämän takia säännölliset hammastarkastukset rtg-kuvilla, olisivat ehdottoman tärkeitä.

Kivun arvioinnin työvälineitä

Kissan kivun tunnistamiseksi on kehitetty erilaisia taulukoita, sekä ilmekarttoja. Osa on tehty käytettäväksi niin omistajille kuin myös klinikoille ja toiset on suunnattu lähtökohtaisesti klinikoille.

Yksi tutuimmista varmasti on FGS (Feline Grimace Scale), jonka luokituksessa käytetään korvien, silmäluomien, kuonon, viiksien ja pään asentoa.

Muita ovat FMPI (Feline Musculoskeltal Pain Index), CMPS (Glasgow Feline Composite Measure Pain Scale), FAPC (Feline Acute Pain Scale), sekä UNESP (Botucatu Multidemensional Composite Pain Scale).